10–13 -vuotiaat

Restoratiivinen Kirkkis

Kirkonkulman koulun restoratiiviset menetelmät koulurauhan turvaamiseksi

Koulun työrauha ei synny lisäämällä rangaistuksia. On tärkeää muistaa myös oppilaan näkökulma. Koulujen nykyiset työrauhan turvaamismenetelmät ovat usein edelleen aikuisjohtoisia niin, että aikuisten tekemät määrittelyt rajaavat oppilaiden omaa osallisuutta. Kun häiriötilanteissa eristetään oppilas omasta sosiaalisesta yhteisöstään tai leimataan hänet kielteiseen rooliin, tehdään karhunpalvelus nuoren sosiaalisen identiteetin kasvulle. Erotetun tai leimatun oppilaan paluu omaan sosiaaliseen vertaisryhmäänsä on usein sangen tuskallista ja pahimmillaan johtaa syrjäytymiseen.

Rangaistuskeskeinen kulttuuri ei vahvista lapsen tai nuoren vastuunottoa, vaan toimii vanhan yleisestävyyden periaatteen mukaan; rangaistuksen pelko ohjaa pysymään erossa ei toivotusta käyttäytymisestä. Mitä silloin opitaan? Välttämään rangaistuksia ja kiinnijäämistä. Entä jos katsotaan asiaa lapsen tai nuoren omasta arvomaailmasta käsin? Kaverille annettu lupaus pidetään vertaissovittelumenettelyä toteuttavissa oppilaitoksissa yli 95% tapauksista. Sovittelu toimii myös ennaltaehkäisevästi, sillä sovitteluun ohjattavien tilanteiden vakavuutta ei määrittele aikuinen, vaan oppilas itse. Kun syntyy mielipahaa tai väärinkäsityksiä saa sovitteluun mennä kohtaamaan vertaisensa ja sopimaan siitä, miten jatkossa eletään toista loukkaamatta. Ketään ei leimata syylliseksi eikä uhriksi, vaan keskitytään korjaamaan rikkoutunut toverisuhde. Tehdään lupaus osapuolten kesken eikä auktoriteetille, jolloin sopimus myös halutaan pitää. Mitä silloin opitaan? Kohtaamaan, kuuntelemaan ja ymmärtämään toista sekä ottamaan vastuuta omasta käyttäytymisestä.

Konfliktit ovat oppimisen mahdollisuuksia

Sovittelutoiminnan myötä Kirkonkulman koululla toimintakulttuurin perustana on nyt restoratiivinen pedagogiikka. Koulussamme erilaiset arjen häiriöt ymmärretään sosiaalisen oppimisen mahdollisuutena. Lisäksi opetusmenetelmin tuetaan oppilaiden keskustelun, kunnioituksen ja vastuunkantamisen taitoja. Lapset ja nuoret ovat keskeneräisinä, mutta tuettuina merkittäviä oman sosiaalisen yhteisönsä toimijoita, joiden asiantuntijuutta ei pidä unohtaa.

Sovittelutoiminta käynnistettiin Kirkonkulman koululla vuonna 2008 henkilöstön koulutuksella, jonka jälkeen koulutettiin sovittelijaoppilaita. Nämä kyseiset oppilaat sovittelevat muiden oppilaiden pieniä mielipahaa aiheuttaneita tilanteita. Osa koulun henkilökunnasta on käynyt Suomen sovittelufoorumi ry:n järjestämän koulutuksen ”Sovitteleva ja restoratiivinen koulu” ja nämä opettajat voivat toimia sovittelijoina aikuista edellyttävissä konflikteissa. Sovitteluun kutsutaan mukaan konfliktin osapuolet ja tarvittaessa myös huoltajat. Kokemukset ja palaute ovat erittäin rohkaisevia.

Kouluun ei tarvitse tuoda omaa erillistä menettelytapaa kiusaamiseen puuttumiseen tai ennaltaehkäisemiin

Sovittelun puolesta menetelmänä  puhuu myös se, että se vastaa muuallakin yhteiskunnassa käytössä olevaa sovittelumenettelyä. Näin koulun puolelle ei tarvitse kehittää tai tuoda erillistä menettelyä. Sovittelu menetelmänä toimii siis muillakin elämänalueilla. Tärkeää olisikin saada sovittelutaitoja myös vapaa-ajan harrastuksien ohjaajille ja ehkä jopa saada koulujen vertaissovittelijoiden osaaminen käyttöön myös harrastusryhmien puolella.

Restoratiiviset menetelmät

Sovittelu on restoratiivinen menetelmä, jota käytetään, kun on konfliktitilanne eli reaktiivisesti. Restoratiivisista proaktiivisista (ennaltaehkäisevistä) menetelmistä voisi mainita puhepiirit,  joiden tavoitteena on rakentaa yhteisön positiivista ja turvallista ilmapiiriä ja pitää sitä yllä. Restoratiivisissa menetelmissä toteutuu se, että oppilas tulee kuulluksi ja jokaisen ainutlaatuinen näkemys on rakennusaineena turvallista oppimisympäristöä luotaessa.

Katso oheinen linkki vertaissovittelusta painamalla videon vasemmassa alanurkassa olevaa nuolta.